Roskaantumisen vaikutukset

Roskaantumisen näkyvät vaikutukset olivat lähtölaukaus roskaantumistutkimuksille. Havainnot erilaisten eläinten takertumisista ja kuolemisesta roskiin antoi aihetta tutkia ilmiön laajuutta ja merkitystä.  Ensimmäinen tieteellinen julkaisu kuvasi Havaijin rannikon albatrossien vatsoista löytyneitä muovikappaleita.

Roskaantuminen vaikuttaa niin luontoon, ihmisiin kuin talouteenkin. Sen vaikutusten hoitaminen vaatii tietoa ja taloudellisia resursseja. Isojen makroroskien siivoaminen voi vielä onnistua, mutta etenkin pienten mikroroskien siivoaminen on lähes mahdotonta.

  1. Eliöstövaikutukset eri trofiatasoilla
    • Pahimmat haitat kohdistuvat suoraan merieliöihin, jotka takertuvat ajelehtivaan roskaan (lähinnä muoviin) tai syövät sitä erehdyksessä
    • Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin merinisäkkäät, linnut, kalat, kilpikonnat
    • Muoviroskan syöminen on niin yleistä joidenkin lajien kohdalla, että sitä voidaan käyttää indikaattorina roskan kokonaismäärälle joillakin merialueilla
  2. Terveydelliset vaikutukset
    • Haitalliset aineet ja taudit
  3. Habitaattivaikutukset
    • Eliöiden elinympäristöjen turmeltuminen ja olosuhteiden muuttaminen
  4. Sosioekonomiset vaikutukset
    • Globaalilla tasolla köyhimmät valtiot ja alueet kykenevät heikoimmin hoitamaan tai tutkimaan asiaa
  5. Kalastus ja merenkulku
    • Karanneet verkot
    • Aluksiin kohdistuvat vahingot ovat miljoonaluokkaa vuosittain pelkästään EU:n alueella
  6. Turismi
    • Rantojen käyttö vähenee tai estyy kokonaan roskien vuoksi
  7. Rantojen siivous
    • Rantojen siisteyden ylläpitäminen ja erinäisten tempausten yhteydessä kerätyt roskat aiheuttavat käsittely- ja työresurssikuluja
    • Kulut voivat nousta maakohtaisesti miljooniin euroihin
Svanen i Nyhavn_Hold Danmark Rent_Joutsenen roskapesä
Joutsen roskapesässään. Kuva: Hold Danmark Rent