Muoviroska

Roskista suurin osa on muovia. Arvioidaan, että maailman merien roskasta kaiken kaikkiaan 80 % on muovia. Se on paljon, kun huomioidaan muovin olevan suhteellisen nuori materiaali.

Ensimmäisiä muoveja on kehitetty jo 1800-luvun puolella, mutta vasta 1950-luvulla alkoi voimakas teollinen muovin tuotanto. Jo muutama vuosikymmen myöhemmin 1980–1990-lukujen taitteessa muovintuotanto ylitti teräksentuotanto. 1950-luvulta muovin tuotanto on kasvanut 1,5 milj. tonnista 311 milj. tonniin, joka oli vuoden 2014 muovintuotannon määrä. Arvioidaan, että tuotanto tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Muovintuotannon kasvun johdosta myös merten muoviroskamäärän ennustetaan kasvavan.

Muovia käytetään hyvin monipuolisesti ja eri aloilla. Muovintuotannosta kolmasosa valmistetaan pakkausmateriaaleiksi. Näistä pakkausmateriaaleista n. 50 % ovat kertakäyttöisiä. Suomessa liki puolet muoveista käytetään erilaisissa pakkauksissa, kuten ruokakääreissä ja -pakkauksissa ja tuotteiden suojapakkauksissa ja -kääreissä. Rakentamisessa käytetään myös paljon muovia joko rakennusvaiheessa tai itse rakennuksen osissa. Rakentaminen onkin toiseksi suurin muovien käyttökohde. 


Muovintuotannon kasvun johdosta ennustetaan myös merten muoviroskamäärän kasvavan.

Muita käyttökohteita ovat oikeastaan kaikki muut tuotanto- ja jalostustoiminnot, mm. sähkö ja elektroniikka, maanviljely, vaatteet ja jalkineet, huonekalut, lääketeollisuus, autoteollisuus ja lelut. Erilaiset tuotantovaatimukset ja -tarkoitukset ovat luoneet erilaisia muovilaatuja, joista tunnetuimmat lienevät PET- (polyeteenitereftalaatti), PP- (polypropeeni) ja PVC (polyvinyylikloridi) -muovit. PET-muovia käytetään mm. juomapulloissa, PP-muovia taas mm. kukkaruukuissa ja autojen puskureissa ja PVC-muovia käytetään mm. kumisaappaissa.

Erilaiset muovilaadut sisältävät erilaisia aineita, kuten pehmentimiä, jotta muovit olisivat muovattavissa ja työstettävissä käyttötarkoitukseensa sopiviksi. Useimmat näistä aineista luokitellaan haitallisiksi aineiksi, jotka voivat mm. toimia eliöiden hormonihäiritsijöinä.

Viime vuosina muovin kierrättämisestä on hiljalleen tullut mahdollista, mutta edelleen suurin osa muoveista päätyy käyttökertansa jälkeen hyödyntämättöminä kaatopaikoille tai ympäristöön. Vuonna 2014 muovijätteestä EU:ssa kierrätettiin 30 %, 40 %:sta tuotettiin energiaa ja 30 %:a päätyi kaatopaikoille.


Suomessa muovien kierrättämisestä voi lukea lisää http://www.uusiomuovi.fi/. Sieltä löytyvät myös muovien kierrätyspisteet.