Roopen loki

Pidä Saaristo Siistinä ry:n blogissa keskustellaan vesistöjen ja ympäristön suojelusta, roskaantumisen ehkäisystä, veneilystä ja vesillä liikkumisesta.
13.9.2018 16.00

Ruokahävikin välttäminen auttaa myös vesistöjä

Anna von Zweygbergk

Suomessa heitetään vuosittain roskiin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, noin 24 kiloa jokaista suomalaista kohti. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Kun ruuaksi tarkoitettu tuote ei päädykään ravinnoksi, kaikki sen tuottamiseen – viljelyyn, kasvattamiseen, kuljetuksiin, varastointeihin ja pakkauksiin – käytetty energia menee hukkaan.

Ruuan tuotantoketjut ovat elintarvikkeesta riippuen hyvinkin pitkiä. Lähiruokaa kannattaa aina suosia, mutta lähelläkin tuotetun lopputuotteen tuotantoketju voi ulottua ensinäkemää pidemmälle, jos lannoitteet tai lihakarjan rehu on tuotu kaukaa maailmalta.

Tuottamiseen käytettyjen resurssien kannalta erityisen ongelmallisen osan ruokahävikistä muodostavat pilaantuneet liha- ja maitotuotteet, sillä niiden tuottamiseen kuluu suhteessa eniten energiaa ja ravinteita. Samalla näiden tuotteiden säilyvyys on huonompi kuin monien muiden elintarvikkeiden, joten hävikkiä syntyy helposti. Sillä mitä jokainen meistä syö – tai jättää syömättä – on väliä.

Rehevöityminen on edelleenkin Itämeren suurimpia ympäristöhaasteita, ja vaikka kehitystä ravinnepäästöjen vähentämiseksi on tapahtunut paljon, on maatalous edelleen merkittävä tekijä vesistöjemme rehevöitymisessä. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Tarvitsemme kuitenkin ruokaa, eikä ole ympäristönkään etu, jos ruuantuotanto siirtyisi kotikentältämme pidempien matkojen taakse. Ruuantuottajat tekevät osaltaan töitä tilanteen parantamiseksi, mutta kuluttajakin voi tehdä osansa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä itse syö ja vähentämällä ruokahävikkiä.

Ruokahävikkiä ja biojätettä syntyy veneessäkin

Veneillessä moni käytännön syy ohjaa suunnittelemaan ruokailuja etukäteen. Matkaan lähdettäessä kaikki tarvittava on itse kannettava veneeseen, nostettava laitojen yli ja saatava mahtumaan lokeroihin piiloon. Tilaa veneessä on usein kovin rajallisesti kotioloihin verrattuna, ja jäljellejäänyt ruoka pitää tuoda veneestä takaisin maihin. Ruuanlaittomahdollisuudet vaihtelevat suuresti veneen koosta ja varustelutasosta riippuen, mutta kokkailun tulee sujua yksinkertaisimmin välinein kuin kotioloissa. Matkan suunnasta ja pituudesta sekä omista kohdevalinnoista riippuen voi helposti kulua useita päiviä ennen seuraavaa satamaa, jossa ruokavarastoja päästään täydentämään.

Ruokailujen suunnittelu etukäteen kannattaa jo oman lomailun helpottamiseksi. Hyvällä suunnittelulla sekä impulssiostoja välttämällä pienennetään myös ruokahävikkiä ja jätemääriä sekä tietenkin kauppalaskua. Hyvin suunnitellun kauppalistan lisäksi ruokahävikkiä ja syntyvän biojätteen määrää voi vähentää säilyttämällä ruoat oikein, asettamalla ensin pilaantuvat kaapissa näkyville, sekä loihtimalla eilisen tähteistä uusia ruokia. Vihannesten ja hedelmien kohdalla on syytä miettiä, tarvitseeko niitä kuoria.

Kun biojätettä kuitenkin väistämättä syntyy enemmän tai vähemmän, on sille oikea paikka komposti tai biojäteastia. Biojäte sisältää runsaasti vettä, joka tekee siitä painavaa. Biojätteen erillislajittelu siis paitsi pienentää sekajätteen määrää, myös parantaa sen laatua ja keventää käsittelykustannuksia.

Samoin biojätteen kerääminen erilliseen pussiin tai astiaan vähentää sekajätteen määrää merkittävästi myös veneessä, ja tekee siitä kevyempää ja kuivempaa – siis helpompaa käsitellä. Useissa kohteissa, joissa biojätettä kerätään, pyritään se kompostoimaan paikan päällä. Näin voidaan hyödyntää ravinteet takaisin mullaksi. Jos jätettä kuitenkin syntyy sellaisia määriä, että sitä ei paikallisesti pystytä hyödyntämään, päätyy se jätehuollon kautta hyötykäyttöön maanparannusaineeksi.

Biojätteen keräystä kehitetään Saaristomerellä

Helmikuun Vene 18 Båt -messuilla Pidä Saaristo Siistinä ry julkaisi kyselyn, jossa kysyttiin biojätteen lajittelusta veneillessä, sekä asenteista ja käytännöistä aiheeseen liittyen. Kyselyn taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun Yliopiston yhteisprojekti SaaRa – Ravinnekiertoa Saariston Matkailukohteissa. Projektissa pyritään vähentämään ruokahävikin syntyä sekä edistämään biojätteen lajittelua saariston matkailukohteissa, ja se on osa hallituksen kärkiohjelmaa.

Noin 90 prosenttia kyselyyn vastanneista koki olevansa huolissaan ympäristömme, ilmastomme ja vesistöjemme tilasta, eikä tämä ole mikään ihme – ympäristömme monella tasolla ylikuormittunut tila ei liene tämänkään lehden lukijalle uutinen. Miltei 80 prosenttia kyselyyn vastanneista myös koki, että omilla ruokailuvalinnoillaan voi vaikuttaa Suomen vesistöjen tilaan – ja niin voikin. Puolet vastanneista kertoi jo lajittelevansa biojätteet veneessä.

Biojätteen erilliskeräys venesatamissa on vielä puutteellista, ja näin ravinteita ei saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Resurssien tuhlauksen välttämiseksi tarvitaan kestäviä ratkaisuja, joiden avulla ravinteet pystytään hyödyntämään siellä, missä niitä tarvitaan. SaaRa-projektin myötä biojätteen keräys tullaan järjestämään Saaristomerellä Örössa, Seilissä, Nauvossa ja Jurmossa.


Tiesitkö, että:

  • Ruuantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.
  •  Suomessa heitetään vuosittain roskiin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, noin 24 kiloa jokaista suomalaista kohti.
  • Taloudellista arvoa tällä ruokamäärällä on 450 miljoonaa euroa.
  • Ruokahävikistä kolmasosa syntyy kotitalouksissa, joissa ruokaa menee hukkaan noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.


Mitä voin tehdä?

  • Pyri suunnittelemaan ruokailut ja vältä impulssiostoksia
  • Suosi kasvispohjaista ruokaa
  • Suosi lähiruokaa sekä satokausituotteita
  • Pyri hyödyntämään elintarvikkeet kokonaan
  • Särkikalat ruokapöytään
  • Lajittele biojätteet myös veneillessä


Tutustu SaaRa-projektin kotisivuihin: http://annospuhtaampaa.fi/



Artikkeli julkaistu alun perin kevään 2018 Roope-lehdessä.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja