Roopen loki

Pidä Saaristo Siistinä ry:n blogissa keskustellaan vesistöjen ja ympäristön suojelusta, roskaantumisen ehkäisystä, veneilystä ja vesillä liikkumisesta.
1.12.2017 9.02

Meidän Itämeremme – korjataan aiheuttamamme vahinko

Pekka Haavisto

Itämeri on maailman saastunein meri. Itämereen laskee runsaasti jokia, jotka kuljettavat mereen niin asutuskeskusten, teollisuuden kuin maataloudenkin ravinteita ja saasteita. Kun veden vaihtumisaika Itämeressä on pitkä, ja yhteys valtameriin kapeiden Tanskan salmien kautta, saasteet tekevät tuhoaan myös Itämeren pohjassa ja rannikoilla. Vuotuiset sinileväesiintymät voivat muuttaa Itämeren Suomenkin rannikolla lähes puuroksi.

 


Maailmalla puhutaan perinteisten epäpuhtauksien lisäksi paljon myös merten roskaantumisesta, ennenkaikkea muovijätteestä. Kuvat Tyynenmeren ja Atlantin muoviroskapyörteistä järkyttävät uutisissa.

 

Maailman merten muovipyörteissä pyörivät niin pakkaukset, vaatteet, muovikassit, pullot kuin purkitkin jauhautuen mikromuoviksi. Mikromuovi aiheuttaa monenlaisia ongelmia muun muassa merten ravintoverkossa. Vesieliöt eläinplanktonista kaloihin ja nisäkkäisiin luulevat ravinnoksi kelpaamatonta muovijätettä ruuakseen. Muovia syövän eläimen ravinnon puute aiheuttaa kasvun tyrehtymistä ja terveysongelmia. Muovista liukenevat kemikaalit siirtyvät lihaksiston kautta myös petoeläimiin.

 

Roskaantuminen vaivaa jo Suomessakin rannikkovesillä. Pullot, purkit, muovikassit ja muu jäte heiluu aaltojen tahdissa rantakiviä tai rantahiekkaa vasten. Kaislikossa törröttävät vanhat kohot ja kanisterit. Retkipaikkojen ympäristöjä roskataan. Moninkertainen pakkaaminen ja kertakäyttökulttuuri aiheuttavat kiihtyvää rantojen ja merten roskaantumista.

 

Itämeren ongelmiin kuuluvat myös erilaiset lääke- ja hormonijäämät, jotka voivat aiheuttaa lisääntymisongelmia eliöstössä. Hormonihäiriöistä kärsiviä, steriilejä kaloja on tavattu esimerkiksi Helsingin edustalla, jossa hormonijäämäpitoisuudet ovat suurimmillaan. Hormonijäämiä on miltei mahdotonta puhdistaa jätevesistä, mutta ne kulkeutuvat helposti myös ihmisravinnoksi merenelävien kautta.


Roskien ja lääkejäämien lisäksi hapettomat pohjat ja rehevöityminen tuhoavat Itämerta. Kuormitusta pitäisi vähentää kaikissa Itämerta ympäröivissä kaupungeissa rakentamalla tehokkaita puhdistuslaitoksia. Maataloudesta tulevaa hajakuormitusta voidaan ehkäistä mm. suojakaistoja rakentamalla. Kalankasvatuksessa pyritään estämään turhien ravinteiden joutuminen mereen.

 

Moniongelmainen Itämeri tarvitsee monia täsmätoimenpiteitä, mutta myös kaikkien Itämeren rantavaltioiden vahvaa sitoutumista meren suojeluun. Rikkidirektiivi on vähentänyt laivaliikenteen rikkipäästöjä, ja laivojen pilssivesien systemaattinen keruu satamissa on vähentänyt pilssivesien tyhjentämistä merelle. Laivojen jätehuolto vaatii edelleen kehittämistä.


1960- ja 1970-lukujen ympäristökeskustelulle oli tyypillistä, että taloudellinen kasvu ja luonnonsuojelu asetettiin vastakkain. Ympäristön saastuminen nähtiin välttämättömänä pahana siitä hyvästä, että talous kuitenkin kasvaa. Onneksi ei enää ajatella näin vanhanaikaisesta. Nyt kaikki ymmärtävät, että talouskaan ei ole kunnossa silloin, kun puhdas ympäristö on tuhoutunut. Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin meriin, mutta sen ympärille on sijoittunut joukko maailman vauraimpia valtioita. Nyt on aika korjata tuho, joka Itämerelle on aiheutettu – ja estää uusien vahinkojen synty.

 

Pekka Haavisto

 

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja presidenttiehdokas, joka on toiminut ympäristöministerinä vuosina 1995-1999.

Kirjoitus on julkaistu alunperin BLASTIC-projektin blogissa. 

Kuva: Jussi Hyttinen

Pekka Haavisto




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi