Rantaroskaseuranta

Pidä Saaristo Siistinä ry on perustamisvuodestaan 1969 lähtien työskennellyt vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Viime vuosina yhdistys on keskittynyt myös tutkimaan rannoilta löytyvän roskan määrää, laatua ja reittejä vesistöihin.

Konkreettisen saaristo- ja järvialueiden jätehuoltotyön lisäksi PSS ry on ollut mukana rantojen ja vesistöjen roskaantumista kartoittavissa projekteissa.

Vuosina 2011-2013 PSS ry osallistui MARLIN (Baltic Marine Litter) -projektiin, jossa kehitettiin metodi rantaroskien seurantaa varten. Metodi kehitettiin UNEPin suositusten pohjalta, jotta kerätty data olisi myös kansainvälisesti vertailukelpoista. 

MARLINissa oli mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia, ja kaikki maat käyttivät rantaroskan kartoitukseen samaa metodia. Kaikki maat myös jatkavat seurantaa samalla menetelmällä edelleen.

MARLINissa jokainen maa valitsi merenrannikolta erityyppisiä rantoja, joiden roskat laskettiin samalta alueelta kolmesti vuodessa eri vuodenaikoina. Roskat laskettiin ja luokiteltiin materiaalinsa mukaan.  Vuonna 2012 rantoja oli Suomen seurannassa mukana seitsemän. Seurannat suoritettiin vapaaehtoisvoimin.

Björkö_roskat
Rantaroskaa Björkössä Saaristomerellä.

Jatkuvuutta seurantaan tarvitaan

MARLIN-projektin tulosten mukaan Suomen rannat olivat roskaisempia verrattuna muihin projektissa mukana olleisiin maihin.

Yhteistä kaikkien maiden tuloksille oli muovin huomattava osuus kaikesta rannoilta löytyneestä roskasta. Keskimäärin 60 % kaikesta roskasta oli muovia, jonka määrä rannasta riippuen vaihteli 50:n ja 90 %:n välillä. Rantaroska-aineistosta näkyi myös, että kaikista seuratuista rannoista roskaisimpia olivat kaupungeissa tai kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat rannat. 

MARLIN-projekti päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta rantojen roskaantumisen seurantaa on tärkeää jatkaa. Pidä Saaristo Siistinä ry on jatkanut roskaseurantaa samoilla rannoilla sekä lisännyt tutkimusrantoja.

Vuonna 2018 seurattavia rantoja on 13 kappaletta. Pohjoisin ranta sijaitsee Kalajoella, eteläisin Utössä ja itäisin ranta Kotkan Lehmänsaaressa. Seurattavat rannat on määritelty niiden käyttöasteen ja sijainnin mukaan. Rantatyypit ovat urbaani, periurbaani ja luonnontilainen ranta.

Vuonna 2014 PSS ry teki seurantaa omalla rahoituksella. Vuodesta 2015 lähtien PSS ry on saanut rahoituksen seurantaan ympäristöministeriöltä, joka välittää tulokset edelleen Suomen ympäristökeskukselle ja Itämeren suojelukomissio HELCOMille.

Seurannat ovat HELCOM-sitoumusten edellyttämiä valtion virallisia toimenpiteitä meriroskatilanteen kartoittamiseksi.

pihlajasaari
Panoslankaa Helsingin Pihlajasaaressa

Siisti Biitsi -rantojen siivoustalkoo-ohjelma

Vuonna 2014 PSS ry lanseerasi kaikille kansalaisille suunnatun valtakunnallisen Siisti Biitsi -ohjelman. Sen tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaantumisesta. Siivottavat rannat voivat olla meren, järven tai jokien rantoja.

Siisti Biitsiin osallistuvien toivotaan raportoivan siivotulta rannalta löytyneet roskat PSS ry:lle. PSS ry kerää tiedot ja koostaa niistä vuosittain kansalaisseurantaan perustuvan roskaantumisraportin. 


Miten roskia seurataan tutkimusrannoilla?

Seurattavan rannan alueelta valitaan rannan suuntaisesti vähintään 100 metriä pitkä ja vähintään 10 metriä syvä seurantakaistale.

Alueelle merkitään vielä erikseen tumppialue (10 x 10 metriä). Koko seuranta-alueelta lasketaan kaikki yli 2,5 cm kokoiset roskat ja tumppialueelta lisäksi myös tupakantumpit.