Itämeren roskaantuminen

Marlin-projektissa aloitettu seurantatyö on tuottanut aineistoa keskittyen Itämeren keskiosiin, mutta sen avulla saadaan viitteitä myös koko Itämeren alueen roskaantumistilanteesta. Seuranta-aineiston perusteella Suomessa on roskaisimmat rannat. Erityisesti kaupunkien ja kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat roskaantuneimpia. Siellä, missä on ihmisiä, on myös roskaa ylläpidosta ja siivoamisesta huolimatta.

Myös luonnontilaiset ja kauempana asutuksesta sijaitsevat rannat kärsivät roskaantumisesta. Näiltä rannoilta on löytynyt suhteessa eniten muovia.

Kaikille rannoille on yhteistä muovin suuri osuus roskamateriaaleista. Muovi on kevyttä materiaalia, joka ei välttämättä matkallaan uppoa. Se voi kellua kauas, ja tuuli voi kuljettaa sitä pitkiäkin matkoja. Rannoilta kerätyistä roskista keskimäärin n. 60 % on muovia. Määrät voivat vaihdella kohteen mukaan 50 %:n ja 90 %:n välillä.

Tupakantumpit yleisimpiä

Tupakantumpit ovat kaikilla maailman merillä ja rannoilla yleisin roskatyyppi – niin myös Itämerellä ja Suomessa. Suomen rannoilta löytyy n. 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Myös tupakantumppi sisältää muovia: filtteri on selluloosa-asetaattia, joka on jo 1800-luvulla keksitty orgaaninen muovi. Sen maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Filtterit sisältävät tupakassa olevia läpi-imettyjä kemikaaleja, jotka siirtyvät ympäristöön ja vesistöön.

Tupakka sisältää noin 4000 kemikaalia, joista n. 100–200 on ihmisille haitallisia. Monet eläimet erehtyvät syömään tumppeja, jolloin kemikaalit imeytyvät niihin tai ne voivat tukehtua.