Rehevöityminen

Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia ja vaivaa myös monia järviä. Rehevöitymisen aiheuttaa lisääntynyt ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, määrä. 

Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena. Rehevöitymistä aiheuttavat etenkin kasvien tarvitsemat ravinteet typpi ja fosfori, joita leviää vesistöihin muun muassa jätevesien, pelloilta valuvien vesien ja ilmasta tulevan laskeuman kautta.

Rehevöityminen johtaa veden samenemiseen, vesikasvien ja levien lisääntymiseen, happikatoon sekä kalastossa ja eliöstössä tapahtuviin muutoksiin. Myrkylliset sinilevälautat ovat kenties näkyvin merkki rehevöitymisestä.

Rehevöitymistä aiheuttaa ihmisen toiminta rannikolla ja sisämaassa. Jokainen voikin tehdä oman osansa rehevöitymisen hillitsemiseksi.

Veneilijä - huolehdi jätevesistä

Veneilijän on tärkeää tiedostaa oma roolinsa rehevöitymisongelmassa ja osata toimia ennaltaehkäisevästi. Tärkeimpiä veneilijän tekemiä toimia ravinnepäästöjen hillitsemiseksi on jätevesistä huolehtiminen. Lue lisää käymäläjätteiden imutyhjennyksestä täältä.

PSS ry:n kelluvien imutyhjennyslaitteiden sijainnit löydät täältä.

Lista Suomen imutyhjennyslaitteista (PSS ry ei vastaa laitteista, vaan ylläpitää listaa laitteiden omistajien ilmoitusten perusteella)

Vesillä liikkuessa on myös syytä kiinnittää huomiota harmaisiin vesiin, eli likavesiin, joita syntyy pesemisen ja peseytymisen yhteydessä. Lue lisää harmaista vesistä täältä.


Älä laske käymäläjätettä vesistöjä rehevöittämään


Yhden henkilön yhdessä päivässä tuottamat jätökset luovat vesistöön päästessään kasvumahdollisuudet 2,5 kilolle levää. Viikon jätökset voivat siis tuottaa jopa 17,5 kiloa levää!