Muoviroska fokuksessa

Pidä Saaristo Siistinä ry vastaa projektin tiedotuspuolesta. BLASTIC:in sosiaalisen median kampanjan tarkoituksena oli nostattaa paitsi projektia, myös meriroskaongelmaa ihmisten tietoisuuteen. Ensimmäisen viikon päätteeksi kysyimme Facebookissa ja Instagramissa mitä ihmiset haluaisivat tietää meriroskasta ja saimmekin muutaman, melko kattavan kysymyksen, joista halusimme nostaa kaksi tarkemmin esille: 

1. Minkälainen roska on ”pahinta” meressä?

Luonnon kannalta ongelmallisin roska on muoviroska, sillä se kulkeutuu kevyen painonsa ansiosta pitkiä matkoja ja hajoaa vedessä pieniksi hiukkasiksi, jotka päätyvät kalojen ja muiden merenelävien ruuaksi ja näin ravintoketjuun. Muoviroskat tappavat vuosittain satojatuhansia merilintuja ja mereneläviä, jotka joko takertuvat isompiin roskiin tai erehtyvät syömään muovinpaloja, joita niiden elimistö ei pysty sulattamaan. Muoviroska on myös yleisin meriin päätyvä roskatyyppi.

Mikä muoviroska on pahin, on vaikeampi kysymys. Monet muovit sisältävät erilaisia myrkkyjä, jotka veteen joutuessaan vapautuvat ja leviävät ympäristöön. Tavallisin muoviroskamme, tupakantumppi, on yksi niistä. Tumppi sisältää muun muassa lyijyä, arsenikkia ja kadmiumia. Monet muovit sisältävät myös lisäaineita, kuten ftalaatteja ja bisfenoli A:ta, joiden on osoitettu vaikuttavan mm. ihmisen hormonitoimintaan. Tämän lisäksi muovihiukkaset sitovat itseensä vedessä jo olevia myrkkyjä, jotka voivat näin päätyä ravintoketjuumme, kun kalat näitä hiukkasia syövät.

Kuva: Hold Danmark Rent

2. Kuinka suuri ongelma mikromuovi on Itämeressä? Miten se vaikuttaa kalojen, merilintujen ja muiden merestä elävien eläinten kehittymiseen ja elintoimintoihin?

Mikromuovi on ajankohtaisuudestaan huolimatta aiheena edelleen uusi ja Itämeren tasollakin aihetta tutkitaan, mutta toistaiseksi tuloksia on julkaistu todella vähän. Mikromuovia löytyy jo kaikkialta, mutta määrät vaihtelevat, eikä ns. turvallisen määrän arvoa ole määritelty. 

PSS ry on tehnyt töitä lähinnä makromuovin (yli 5mm) parissa jo pitkään. Mikromuovi on kuitenkin myös Itämerelle ajankohtainen ongelma ja Suomessakin ollaan tutkittu mikromuovin joutumista vesistöihin jäte- ja huleveden kautta.

Vuonna 2015 PSS ry osallistui Kallavedellä tehtyyn mikromuovitutkimukseen, jonka yhteydessä järvestä löytyi mikromuovia. 

Muovin vaikutuksista eiliöihin ei tiedetä vielä tarpeeksi. Tutkimukset ovat kuitenkin näyttäneet, että muovi saattaa aiheuttaa vakavia haittoja esimerkiksi aineenvaihdunnassa.

Tekemistä riittää

Pidä Saaristo Siistinä ry on työskennellyt meriroskan kanssa jo kauan. Vielä joitakin vuosia sitten kuviteltiin, että meriroska oli vain suurten valtamerien ongelma. Rantaroskaseurannat ovat kuitenkin paljastaneet, että Itämerestäkin löytyy runsaasti muoviroskaa, ja kaiken kukkuraksi roskaisimmat rannat löytyvät Suomesta. 

Leijonanosa rantaroskasta on peräisin ihmisen päivittäisistä rutiineista. Meriroskaongelma on viime vuosina vakiinnuttanut paikkansa yhtenä maailman suurimpina ympäristöuhkina.

Valitettavaa on, että tietomme aiheesta ovat edelleen kovin vähäiset. Virallisia rantaroskaseurantoja on järjestetty vuodesta 2012, mikroroskien levinneisyyteen, polkuihin ja lähteisiin aletaan vasta nyt saamaan tolkkua, mutta edelleen emme tarkalleen tiedä millä mittakaavalla muovit tulevat meressä vaikuttamaan. Siksi on tärkeää, että aihe löytää jatkuvuuden paitsi tieteessä ja seurannoissa, myös mediassa.

BLASTIC -projekti keskittyy meriroskan ehkäisemiseen kuntatasolla. Kehitystä voidaan edistää esimerkiksi teknisellä puolella. Järjestelmällisiä parannuksia voidaan tehdä eri sektoreilla, esimerkiksi kaupunkien jätehuollossa, roskaantumisen ehkäisemisessä hulevesiviemärien kautta ja niin edelleen. Myös jätehuoltoon liittyvä ympäristökasvatus tulee ottaa tosissaan, alkuun pääsee esimerkiksi BLASTIC:in puitteissa lapsille ja nuorille tehdyllä Roskaretki-puuhakirjalla.  

Tärkeää vaikuttaa myös asenteisiin

Kuntien jätehuolto vaihtelee toki melkoisesti, etenkin Itämerimaiden välillä, mutta myös Suomen sisäisesti. Edistyneissä kunnissa, kuten esimerkiksi Turussa, saatetaan ihmetellä mitä lisäyksiä voidaan enää tehdä, jos jätehuoltokin on Euroopan huippua. Parannettavaa kuitenkin löytyy niin teknisellä tasolla kuin viestintäpuolella. Tehokas tiedottaminen ja asenteisiin vaikuttaminen on haasteista suurin, oli kyseessä sitten roskaantuminen tai mikä tahansa muu ympäristöongelma.

Niin ihmeelliseltä kuin sen kuulostaa, ei esimerkiksi roskakorin käyttäminen tule kaikille selkärangasta. Lisää hankaluuksia tuottaa se, että esimerkiksi sadevesiviemärijärjestelmän tarkoitus ja rakenne ovat monelle täysin tuntemattomia, jolloin sinne roskansa heittänyt ei ole edes tietoinen aiheuttamastaan harmista. Siksi BLASTIC-projekti keskittyykin tutkimaan ja tiedottomaan nimenomaan roskan eri poluista mereen – monelle hyvinkin tuntemattomasta aiheesta.

On siis ehdottoman tärkeää, että pystymme lisäämään aiheen näkyvyyttä. Toivomme, että tulevaisuudessa ympäristökasvatusta lisättäisiin huomattavasi, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät tämän kaltaisilta ongelmilta. BLASTIC:issa ja Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä pystymme saamaan alun aikaiseksi, mutta muutokseen tarvitaan kaikkia.

Lue lisää: www.blastic.eu

Atte Lindqvist ja Anna von Zweygbergk

kirjoittajat työskentelevät Pidä Saaristo Siistinä ry:n ympäristöprojekteissa